Vaikuttavaa! -blogin arkisto - Scriptio

Vaikuttavaa! -blogin arkisto
BlogiKirjoittaja Uusimmat kirjoitukset Blogi muuttaa uuteen kotiin (7.3.) Hyvän esityksen eväät 3 (7.3.) Hyvän esityksen eväät 2 (7.3.) Hyvän esityksen eväät 1 (7.3.) Innostus on arvokasta energiaa (5.10.2009) Arkisto Anja Alasillan Vaikuttavaa -blogin kirjoitukset, jotka on julkaistu 13.8.2008 - 8.11.2009. on arkistoitu tänne. Uudemmat kirjoitukset löydät osoitteesta www.alasilta.fi Blogi muuttaa uuteen kotiin7.3.2010 13:37 Julkaistu alunperin 11.11.2009 Ulkoasun lisäksi muuttuu myös sisällön linja Tämä on Vaikuttavaa! -blogin 167. kirjoitus ja samalla viimeinen, jonka julkaisen vanhassa ympäristössä. Pitkin syksyä on rakenneltu uutta sivustoa. Nyt se vihdoin alkaa olla niin valmis, että avaamisen hetki on käsillä. Uudelle saitille vievät vanhat tutut osoitteet: www.alasilta.fi www.vaikuttavaa.fi, joka viittaa blogini nimeen. Omille teille Kun tätä vanhaa sivustoa aikanaan suunniteltiin, perusvaatimukset olivat nämä: hillitty visuaalinen vaikutelma sukunäköisyys Scriptio.fi:n kanssa. Scription verkkopalvelu pärjää nykyisin omillaan. Ei se minun kotisivujeni tukea kaipaa. Olen perin pohjin kyllästynyt hillittyyn linjaan. Olen toistuvasti kysellyt itseltäni, mitä järkeä on tuhlata viimeisiä työvuosiaan puhumalla ja kirjoittelemalla pehmeitä, kun kuitenkin ajattelee usein aika ärhäkästi? Voi olla, että välillä hyvin hillityt työtoverini Scriptiossa ryhtyvät vaivihkaa katkomaan sivustojamme yhdistäviä linkkejä. Blogiin suoria sanoja En ole kouluttajanakaan niittänyt mainetta diplomaattisilla sanakäänteillä. Suorapuheisuus on ihan luonnostaan tullut osaksi brändiäni. Nyt aion antaa sen näkyä myös blogissa. En tarkoitta, että aikoisin yksistään haukkua räksyttää. Myös kiitos mahtuu hyvin suoran puheen raameihin. Nimeltä mainittuja esimerkkejä aion ottaa esiin paljon entistä enemmän. Kestää varmaan hetken aikaa ennen kuin uusi blogilinjani pääsee suunniteltuihin uomiin ja täyteen kukoistukseen. Mukavaa bloggaus on tähänkin asti ollut. Lämmin kiitos kaikille lukijoille. Toivottavasti viihdytte vähän räväkämmässäkin tunnelmassa. Kommentoi (0 kommenttia) Hyvän esityksen eväät 37.3.2010 13:13 Julkaistu alunperin 10.11.2009 Kaavamaisuus vie esitysaineistot tuhoon Huomaan, että olin jo aika pitkään luvannut kirjoittaa esitysaineistoista, mutta lykännyt sitä päivästä ja viikosta toiseen. Syy on ilmiselvä: aihe on henkilökohtaisesti arka ja ongelmallinen. Poden ajoittain ankaraakin syyllisyyttä siitä, että esitykseni kiireisinä vuosina vähitellen muuttuivat pääosin parjatuiksi luetteloiksi. Nyt uskon löytäneeni oikean tien pään. Se rohkaisi kertomaan, mitä olen jo tehnyt, ja mitä on suunnitelmissa. Edessä on pitkä taival. Pientä yritystä sentään jo vuosia Parannusta olen yrittänyt tehdä jo useamman vuoden. Aiemmin olen kertonut yhdestä kokeilusta, jossa PowerPoint oli tarkoitus heittää niin sanotun verkkoesityksen tieltä romukoppaan. Se hanke meni kiville. Ajoittain olemme Scriptio Oy:ssä kokeilleet korvata dioista kootun tiivistelmän Word-muotoilla aiheistolla. Turpiin on tullut. Kaiken aikaa olen sentään yrittänyt paimentaa, että meidän firmamme dioissa ja printatuissa PowerPoint-tiivistelmissä edes teksti olisi luettavan kokoista. Muutamia kaaviotyyppisiä kuvia käytämme ahkerasti. Niihin on kiteytetty keskeisiä oppejamme ja mallejamme, joilla jäsennämme viestintää. Mutta surkean vähän visuaalisia ovat omat esitysaineistoni olleet. Ja työtoverit ovat toistaneet perässä samoja virheitä. Kesällä lopulta tulin vanhan tien päähän Tartuin esitysaineistojen ongelmiin tässä blogissa heti elokuussa arkityön taas alkaessa: "Pitkän loman antamalla energialla olen nyt päättänyt uudistaa omia esityksiäni. Vähin erin pystyn uskoakseni luopumaan liiallisesta määrästä tekstiä. Heti eilen - syksyn ensimmäisenä koulutuspäivänä - heitin joukkoon muutaman valokuvan." Päätös on pitänyt omasta mielestäni kohtalaisesti. Joidenkin luentojen ja etenkin pitkien koulutuspäivien yli olen kieltämättä joutunut vielä luovimaan vanhaan tyyliin. Yli puolet esitysaineistoni on kuitenkin sisältänyt kuvia paljon enemmän kuin ennen. Tekstien lyhentämiseen tartun oikein tosissani jo tällä viikolla. Uudistuksen vauhtiin ja vähän suuntaankin vaikuttaa se, millaista palautetta saan. Toistaiseksi sitä on tullut todella vähän. Jaettava aineisto etsii muotoaan Yhtä tärkeää kuin parantaa esiintymistään ja sitä tukevaa esitysaineistoa, on miettiä, millaista aineistoa kuulijoille jakaa. Ja milloin ja miten jakaa? Uskon, että 3 - 6 diaa sivulle -monisteiden aika loppuu minun elämässäni aika pian. Lyhyiden esitysten aineistoja jo jaammekin sähköisesti tilaisuuden jälkeen vähän erilaisessa muodossa kuin mitä PowerPoint sylkee ulos. Koko päiviin ihmiset kaipaavat jonkinlaista runkoa muistiinpanojen tueksi. Kokeilemme kaikenlaista. Jos oikein ahkeraksi ryhtyisi, voisi käyttää PowerPointin muistiinpanonäkymää: vain harvoja dioja ikään kuin kuvitukseksi, asiaan liittyvää tekstiä sitten kunnolla kirjoitettuna muistiinpanotilaan. Tämän idean sain muuten Tekesistä. Ahkeruus on kaiken kaikkiaan avainsana, kun koulutusaineistojaan ryhtyy parantamaan. Ei ole helppoa tai vaivatonta irtautua vanhoilta urilta. Hyviä opettajia oikeaan aikaan Olen huomannut, etten sittenkään vihaa PowerPointia vaan tapaa, jolla sitä olen käyttänyt. Kaunis kiitos kuuluu oppimestareille, jotka eivät ole vain haukkua räksyttäneet vaan myös viitoittaneet tietä uuteen ja parempaan: Esittelin jokunen päivä sitten Scription Uusinta-blogissa kaksi itselleni hyvin tärkeäksi osoittautunutta kirjaa: Outi Lammi: Vaikuta visuaalisesti - laadi selkeä esitys Garr Reynolds: Esityksen suunnittelu - zen ja pelkistämisen taito Suosittelen kumpaakin lämpimästi jokaiselle, joka tuntee kaipuuta tehokkaampiin esitysaineistoihin ja kaiken kaikkiaan parempaan esiintymiseen. Scription Abc-sivuille on muuten koottu linkki- ja kirjalista, jolla pääsee kiinni esitysten uusiin tuuliin. Sitä on tarkoitus myös päivittää. Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.3.2010 13:29 Kommentoi (0 kommenttia) Hyvän esityksen eväät 27.3.2010 13:04 Julkaistu alunperin 2.11.2009 Anna palaa Muistelin eilisessä jutussa, miten esitysten avuksi tarkoitettu tekniikka on muuttunut kouluttajaurani aikana. Paljon se on. Outin kommentin ansiosta kunnolla muistin, miten kaukana etujoukot jo marssivat. Kannattaa käydä katsomassa: www.prezi.com. Tekniikan mahtia työelämän esityksissä liioitellaan rankasti. Niin on tehty myös tämän syksyn verkkokeskusteluissa. Tyhjää tai tylsää - vai molempia? Miten se nyt olisi PowerPointin, projektorin tai punaista valoa vilkuttavan kaukosäätimen vika, jos ihmiset pitävät surkeita esityksiä? Mittakeppinä ei tarvitse käyttää ulkomaanguruja, jotka voittavat lavasäteilyssä Karita Mattilankin. Arvosana jää luvattoman usein heikoksi, vaikka vaatimuksina olisivat vain sisällön selkeys ja sanankäytön sujuvuus. Joskus esitys on sisällöltään tyhjä, toisinaan taas tyyliltään tylsä. Tai sitten molempia. Yleisen käsityksen mukaan tylsyyden voi antaa tyhjyyttä armeliaammin anteeksi. Esitys loppuun asti vaikka piuhat poikki Toivon kaikkien muidenkin esiintyjien matkan varrelle runsain mitoin sitä, mistä itse olen eniten oppinut: myöhästeleviä lentokoneita, palaneita projektorin lamppuja, heikosti ilmastoituja kokoontumistiloja, häiriköiviä osallistujia ja seinän takana jurnuttavia porakoneita. Olen kerran vetänyt nettikirjoittajien koulutuspäivän ilman sähköä. Syysmyrsky katkoi linjat, ja niin me siellä korpikurssilla sitten pohdimme verkkoviestintää kynttilän valossa. Hyvin toiminnalliseksi tarkoitetussa työpajassa taas emme saaneet lainkaan yhteyttä intraan, jota olimme kokoontuneet suurella joukolla koko päiväksi arvioimaan ja kehittämään. Kalvokaudella laukku eksyi kerran ja heti perään vielä toisenkin eri suuntaan kuin matkasaarnaaja. Laukussa oli tietysti pari tuhtia mapillista niitä tärkeitä kelmuja. Mikä siinä muu auttoi kuin puhua omasta päästään. Pikku harmeista tosi järkytyksiin Nyt jo hassun hauskoilta tuntuvat harmit asettuvat oikeaan mittakaavaan, kun mieleen nousevat todella kovat tilanteet. Hilpeä ja aktiivinen ryhmä terveydenhuoltoalan ammattilaisia hiljeni hetkessä, kun yksi mukana olleista sai sairauskohtauksen. Suruviesti saapui vielä saman päivän iltana. Viime syksynä olin kouluttamassa eräässä ammattikorkeakoulussa opiskelijaryhmää päivänä, jolloin Kauhajoelta kantautuneet uutiset järkyttivät jokaista meistä. Tänä syksynä vedin taas saman päivän. Nyt voimassa oli ehdoton määräys lukita luokan ovi oppitunnin ajaksi. Rohkea esiintyjä saa yhteyden yleisöönsä Työelämän esitykset pidetään pääosin keskellä oikeaa elämää. Eivät ne ole oopperaa tai toisenlaisiin mutta kumminkin komeisiin kulisseihin sijoitettua Tapahtumaa. Ongelma ydin on, etteivät esiintyjät saa läheskään aina yhteyttä yleisöönsä. Suurin syy tuskin on PowerPoint. Miten monta hyvää mahdollisuutta onkaan pilannut esiintyjän mukavuudenhalu, miellyttämisen tarve tai suoranainen pelkuruus. Myös henkisessä yhteydessä on mukana sähköistä latausta, joka joskus sähisee ja lyö kipinää. Oikosulkukin on mahdollinen. Elämää se vain on. On todella surkeaa, jos esityksen pitäjällä ei ole mitään sanottavaa. Vielä surkeampaa, jos hän ei uskalla sanoa sitä, mitä pitäisi. Muistan kyllä, että lupasin kirjoittaa tänään esitysaineistoista. Ehtii sen huomennakin. - - - - - - - - - - Kirjoituksessa oli 2 kommenttia, kun se siirrettiin tähän arkistoon: Outi (3.11.2009 14:03) On totta, että itsestään ja aiheestaan oppii paljon kun tekniikka pettää, toteaa nimimerkki "jokunen sovellusohjelmakurssi on ollut pakko pitää ilman datatykkiä" :) Allekirjoitan myös tuon, miten "ongelman ydin on, etteivät esiintyjät saa läheskään aina yhteyttä yleisöönsä". Minullakin meni kouluttajana aika kauan, ennenkuin hoksasin että puhdasta esiintymistaitoa isompi taikasana on vuorovaikutus. Itse en varmasti pääsisi esiintymistaitokouluttajien seulan läpi, mutta en ole kaikista käsillä huitomisistani jaksanut niin kantaa huolta. Tärkeämpää olisi löytää aina se jokin, millä ihmiset saa mukaan. PowerPointin taakse on kieltämättä helppo paeta kun ihmiset pelottavat tai ei muuten huvita. Anja Alasilta (3.11.2009 16:10) Kaikki kunnia esiintymisvalmennuksille. Onneksi niitä on toteuttamassa sen verran monta eri koulukuntaa, että jostain aina löytää omallekin hosumiselleen oikeutuksen. Kun osaisi useammin unohtaa esiintymistilanteissa itsensä ihan kokonaan. Silloin malttaisi antaa asian ja toisten ihmisten viedä ja vuorovaikutukselle avautuisi mahdollisuus. Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.3.2010 13:28 Kommentoi (0 kommenttia) Hyvän esityksen eväät 17.3.2010 12:47 Julkaistu alunperin 1.11.2009 Historiastaan ihminen oppii Tänä syksynä on käyty ilahduttavan vilkasta keskustelua esitysten ja etenkin esitysaineistojen laadusta. PowerPoint on tullut nyt tuomituksi oikein suuren maailman malliin myös täällä pohjan perukoilla. Itse katson asiaa siitä vinkkelistä, minkä kohtalainen koulutus-, esiintymis- ja puhujakokemus on antanut. Ei minulla muuta kanttia olekaan ryhtyä opettamaan toisille, mikä on hyvä ja mikä taas huono esitys tai aineisto. PowerPoint tuli ja auttoi Muistan ajan, kun ei ollut PowerPointia. Vaikka Mac toi pientä piristystä tekstikalvoihin, niin hirveitä niistä silti aina tuli. Onneksi tuota esihistoriallista koulutusaineista on yhä omissa arkistoissa tallessa. Se auttaa näkemään edityksen. Sen täytyi olla 1990-luvun alkupuolta, kun sain käyttööni PowerPointin. Samoihin aikoihin ostin Macin rinnalla PC:n. Yhteensopivuusongelmat osoittautuivat nimittäin eräässä suuressa koulutushankkeessa ylikäymättömiksi. Juuri samassa vaiheessa minun - aloittelevan viestintäyrittäjän - työt alkoivat painottua yhä enemmän koulutuksen puolelle. PowerPoint tuli siis kuin taivaan lahjana. Jonkin aikaa opeteltuani aloin saada kalvoille esimerkiksi ihan kivannäköisiä kaavioita. Niitäkin on yhä tallessa. Ei tarvitse hävetä. Tykki ja läppäri perusvarusteiksi Luin kerran lentokoneessa mainoksen, jossa esiteltiin IBM:n uutta ThinkPad-mallia. Kun irrotti kansilevyn, koneen pystyi "kytkemään" piirtoheittimeen. Tosiasiassa mitään kaapeleita ei tarvittu. Läppäri vain asetettiin piirtoheittimen päälle. Tilasin oitis ThinkPadin. Pian kävi selväksi, ettei likikään kaikissa paikoissa piirtoheittimen teho riittänyt. Hankin siis oman - mukana raahattavan ja riittävän valovoimaisen. Näin sain käyttööni PowerPointin monet tehosteet. Kyllä siinä sitten tekstit ja kuvat alkuun kieppuivatkin. Markkinoilla oli myös erillisiä siirtoheittimiä, jotka olivat ikään kuin tietokoneen ja piirtoheittimen välikappaleita. Hirveitä härveleitä! Sitten asiakasorganisaatioihin alkoi onneksi ilmestyä dataprojektoreita. Ne olivat aluksi harvinaisuuksia, joihin vain rohkeimmat uskalsivat edes koskea. Nyt on sitten tarjolla jo taskukokoisiakin projektereita. Kukaan tuskin enää noita laitteita pelkää - viihaa kylläkin, jos sattuvat oikuttelemaan Netistä suoraan valkokankaalle Dataprojektori teki Suomessa läpimurron suunnilleen samoihin aikoihin kuin internet. Tämä tärkeä pointti on tainnut unohtua niiltä, jotka kiivaimmin ja yksisilmäisimmin vaativat aseriisunnan ulottamista datatykkeihin. Tämä tärkeä pointti on tainnut unohtua niiltä, jotka kiivaimmin ja yksisilmäisimmin vaativat aseriisunnan ulottamista datatykkeihin. Eihän nyt hyvänen aika projektoreilla työelämässäkään pelkkiä PowerPoint -esityksiä katsella. Usein kokoonnutaan tarkastelemaan yhdessä vaikkapa verkkopalveluja; vielä useammin pitäisi. Meillä Scriptiossa vakiintuneisiin ja kiitosta saaneisiin menetelmiin kirjoittajavalmennuksissa kuuluvat esimerkiksi nettisivujen arviointi ja osallistujien omien tekstien yhteinen editointi valkokankaalla. Nettiprojektori oli hyvä yritys Itse kyllästyin PowerPointiin täysin joskus 3 - 4 vuotta sitten. Aloin suostutella teknistä toimittajaamme Optinet Oy:tä tutkimaan, miten esitysaineistot voitaisiin toteuttaa web-pohjaisina verkossa. Hanke eteni niin pitkälle, että tohdimme ottaa Scriptiossa Nettiprojektorin tuotantokäyttöön. Uusi tuote mahdollisti joustavan ja epälineaarisen liikkumisen esitysaineistossa ja missä tahansa muilla verkkosivuilla. Muitakin näppäriä ominaisuuksia oli tarjolla. Visuaalisesti ratkaisu jätti paljon toivomisen varaa. Pahinta ja ratkaisevaa oli kuitenkin se, ettei aineistosta saatu asiallisia printtejä. Kun Optinet ei halunnut tuotteen kehitystyöhön enää satsata, meidänkin oli siitä luovuttava. Palasimme pettyneinä, mutta emme lannistuneina PowerPointin käyttäjiksi. Tämän syksyn keskustelua netistä seuratessa on tullut mieleen, että Nettiprojektori saattoi olla aikaansa edellä. Laaja aihe vaatii monta kirjoitusta Luvassa on siis oikein juttusarja. Seuraavassa kirjoituksessa yritän keskittyä esitysaineistojen nykytilaan. Kolmennessa pohdiskelen sitten esitysten kokonaisuutta, johon kuuluu sentään useimmiten hieman muutakin kuin PowerPoint. - - - - - - - - - - Kirjoituksessa oli 2 kommenttia, kun se siirrettiin tähän arkistoon: Outi (2.11.2009 08:34) Kuvauksesi Nettiprojektorista tuo mieleeni esitysgrafiikkasovelluksen nimeltä Prezi (www.prezi.com). Ellei ole jo tuttu, käväise ihmeessä katsomassa. Siinä on ratkaisu, joka tekee täydellisen pesäeron totunnaiseen tapaamme ajatella jaettavaa tietoa sivun kokoisina yksiköinä. Anja Alasilta (2.11.2009 15:08) Kirjastasi jo luin tuosta Prezistä, mutta en sattunut silloin olemaan koneen äärellä. Ja sitten unohdin. Vaikuttaa huikealta jutulta, jonka parissa taitaa tämä ilta mennä mukavasti. Kirjoitusta on viimeksi muokattu: 7.3.2010 13:23 Kommentoi (0 kommenttia) Innostus on arvokasta energiaa5.10.2009 06:16 Koulutuksia korkea aika kiteyttää Pitkäkestoisten valmennusten puolesta puhuvat pontevimmin ne konsultit, jotka eivät itse kykene kiteyttämään oppejaan. Tunnissa ehtii kertoa kunnolla rajatusta aiheesta olennaisen, jos vain viitsii hioa ja harjoitella esitystään. Aikaa jää myös havainnollistaviin esimerkkeihin tai pieniin pikaharjoituksiin. Edellä olevilla riveillä lähetän terveisiä muutamille konsulteille, joita en tosin tunne. He ovat pari kertaa suoraan, mutta useimmiten mutkan kautta ottaneet ankarasti kantaa Scription tehotunteihin. Viemme kuulemma maineen kaikilta yritysvalmentajilta väittämällä, että yhdessä tunnissa ehtii oppia jotain. Voi hyvänen aika sentään. Ei kai nyt pieni, kapealle alueelle erikoistunut yrityksemme tuollaiseen pysty. Tai jos pystyy, niin joutaa mennäkin moinen maine. Tyhjän päällehän se silloin on rakennettu. Tehotunnit vasta alussa Tilaajat kyselevät yhä useammin lyhytkestoista koulutusta suurille ryhmille. Kysymys on sekä rahasta että osallistujien tiukasta ajasta. Painavin peruste sille, että Scriptio kehittää voimallisesti tehotuntien toteutustapoja ja tarjontaa, on peräisin osallistujilta. Heitä lyhyet valmennushetkemme ovat etukäteen hieman hämmentäneet, mutta sitten innostaneet. Innostus näyttää kasvavan samaan tahtiin kuin osallistujajoukko. Tilaajamme ovat jo löytäneet luovia tapoja rakentaa tehotunneista myös pitempiä valmennusohjelmia. Hinta tuloksen mukaan Tilaajilla ja valmentajilla on ollut paha tapa tunkea esimerkiksi koko päivän valmennukset aivan liian täyteen asiaa. Toivomuslistat osallistujiltakin ovat välillä ylivoimaisia toteuttaa. Kun puheena on yksi tunti, kukaan ei toivo saati vaadi mahdottomia. On jotenkin helpompi oivaltaa, ettei siihen määräänsä enempää asiaa mahdu. Työelämän viestintävalmennus palaa varmaan taantuman mentyä osin entisille laduille. Edelleen järjestetään koko ja puolen päivän tilaisuuksia ja pitkiä koulutussarjoja niin pienille kuin isoille ryhmille. Perinteisten ratkaisujen rinnalle nousevat Scription tehotuntien kaltaiset lyhyet valmennushetket. Kun suuri joukko on koolla lyhyen ajan, kukaan ei ehdi pitkästyä. Syntyy myös valtavasti positiivista energiaa. Tilaajien kannattaisi ehkä oppia maksamaan valmennuksesta sen synnyttämän innostuksen ynnä muun vaikutuksen eikä enää vain keston mukaan. Miksi tuhlata henkilöstön aikaa koko pitkä päivä, jos tunnissa tai kahdessa pääsee yhtä hyviin oppimistuloksiin? Kommentoi (0 kommenttia) Lisää kirjoituksia

© 2005-2010 Scriptio Oy - Palvelun tekninen toteutus Optinet Oy