Antipodi

Adam Smith kuoli 16 kesäkuuta 1723. Hänen ajatuksensa elävät silti sitkeästi taloustieteilijöiden puheissa. Näkymätön käsi ohjaa hänen mukaansa taloutta, mutta sen käden liikkeet ovat karvaita kouraisuja jokapäiväisessä elämässä.

Kreikka avasi Pandoran lippaansa ja nyt on talouden taudit ja korruption äpärät kaikkien eurooppalaisten valtioiden kimpussa. Apupaketti on mittava ja yhteinen ponnistus suuri. Mutta onko tämä vapaata markkinataloutta?

Taloudessa ja elämässä on vallittava tasapaino vapauden ja vastuunkantamisen välillä. Vapaus on sitä, että voi tehdä rahaa parhaaksi katsomallaan tavalla ja vastuunkantaminen on sitten sitä, että tekee rahansa niin, että siitä hyötyvät muutkin. Verot ja valtioiden säädökset ovat keino aikaansaada jonkinlaista tasapainoa noiden kahden ääripään välille.

Homma menee mutkikkaaksi, kun poliittinen valta ja virkakoneistot alkavat käyttää myös taloudellista valtaa. Omistus ja poliittinen päätöksenteko istuvat huonosti yhteen. Menevät puurot ja vellit sekaisin. Kreikassa poliittinen eliitti ja virkamieskunta on korruptoituneisuudessaan päässyt pitkälle. Kansa ei.

Suomessa ei vastaavaa ole, mutta puolueiden vaalirahasekoilut kyllä näyttävät, mihin suuntaan ollaan menossa. Kreikalle neuvoteltu superpaketti on vain jäävuoren huippu ja kansantalouksien huonon hoidon viitanlieve pyyhkii kaikkia Euroopan Yhteisön maita varsin tasapuolisesti.

Samalla kun eri valtiot ovat innokkaasti tehtailemassa erilaisia kahdenvälisiä kauppasopimuksia, yrittää WTO (World Trade Organisation) pitää yllä jonkinlaista globaalia jöötä jäsenvaltioidensa keskuudessa. Uskotaan, että vapaa kauppa edistää kaikkien hyvinvointia, mutta vapaa markkinatalouspa onkin kaikkea muuta kuin vapaata.

Erilaiset kahdenväliset ja alueelliset vapaakauppasopimukset luovat näkymättömiä talouden talutusnuoria, joiden silmukoihin vapaus kyllä hirttäytyy ja lopulta kaikki kärsivät. Monimutkaiset rajoitukset ja säätelymekanismit varmistavat, että esimerkiksi USA on erinomaisen hyvin suojannut omat pikku etunsa. Vapautta on se, että EU ja USA saavat vapaasti rajoittaa muiden tekemisiä ja samalla vaatia itselleen erivapauksia esim. kehittyvien maiden kanssa asioidessaan.

Ja kaikki tämä naamioidaan erinomaisen kauniisiin sanoihin, sokerikuorrutukseen, jossa etiikka ja moraali lentävät kuin se kuuluisa lapsi pesuveden mukana ikkunasta ulos. Sana jää, mutta sisältö on poissa.

Siis meillä ei ole vapaata markkinataloutta. Meillä on älyvapaa markkinatalous, jonka päällepäsmäreinä toimivat tollot poliitikot ja edesvastuuttomat yritysjohtajat. Ja siinä välissä vikisee näiden kahden tahon puristuksessa miljoonien ihmisten globaali ihmiskarja, jota teuraaksi talutellaan. Kuluta ja kukoista kunnes olet kaikkesi antanut ja persaukinen kuin entisen isännän villi ja vapaa piikatyttö, joka rattonsa palkaksi sai kantaa persläpeä käsivarsillaan poistuessaan köökin ovesta kanervikkoon (jos nyt hieman roisimpaa vertausta saadaan käyttää). Huono keikka, mutta lapsi on kaunis vaikka nimeksi tulikin Katkera.

Jos uskomme näkymättömään käteen, saa Adam Smith jälleen hyvän syyn köllötellä manan majoillaan tyytyväisenä. Jos taas panemme uskomme jokaisen ihmisen arvoon sekä ihmisyyteen ja kykyyn muuttaa maailmaa, annamme vapaudelle avaimen jokaiseen lukkoon, joka vielä kahlitsee globaalia taloutta. Miten tämä tapahtuu: olemalla aktiivinen ja ottamalla vastuun omasta elämästä. Muuten käy kuten Stanislaw Jerzy Lec tokaisi: Rivistä nollia saa helposti ketjun.

Kumpi sinä haluat olla: muutos maailmassa vai nolla näkymättömän käden kirjaaman numerosarjan lopussa, tilinpäätöksen sarakkeessa tilikauden tappiot?

Kirjoituksessa on 2 kommenttia

Ilmoita asiattomasta kirjoituksesta tai kommentista.