Haastatteluissa piirtyi kriittisempi kuva kuin kyselyssä

Selvitys kirjoitetun viestinnän
tilasta yrityksissä ja yhteisöissä

Teksti työssä 2010 -projektin haastattelut tukivat aiemmin tehdyn kyselyn tuloksia. Esiin nousi kuitenkin aivan uusia ja avoimen kriittisiä näkökantoja.

Kyselyn vastaajat pitivät yleisellä tasolla talonsa tekstejä enimmäkseen tyydyttävinä. Haastatteluissa keskustelua syntyi eniten laadun ja osaamisen epäkohdista. Parantamisen varaa nähtiin erityisesti

• verkkosivuilla
• sähköpostissa teksti-ilmaisussa
• ohjeissa
• markkinointiviesteissä.

Moni haastatelluista veisi talonsa mielellään sosiaaliseen mediaan – kunhan joku vielä osoittaisi resurssit ja hyödyt.

Tavoitteena ensiapu
tiedon puutteeseen

Projekti syntyi, koska kirjoitetun viestinnän laadusta ja osaamisesta työelämässä on tarjolla yllättävän vähän systemaattisesti koottua ja esitettyä yleistietoa, selvityksen tehneen Scriptio Oy:n toimitusjohtaja Anja Alasilta kertoo.

Tahdoimme kuvaa siitä, mitä yrityksissä ja yhteisöissä ajatellaan niiden omien tekstien laadusta. Meitä kiinnostivat myös verkkoviestinnän kehittämisen painopisteet ja suhtautuminen sosiaaliseen mediaan. Tutkimuksesta tässä ei ole kysymys.

Kyselyyn vastasi 68 organisaatiota – yrityksiä, järjestöjä, kuntia ja kuntayhtymiä sekä valtion virastoja ja laitoksia. 20 haastateltavaa valittiin kyselyyn vastanneista organisaatioista. Molemmissa vaiheissa oli eniten mukana viestinnän ammattilaisia, mutta myös muun muassa henkilöstön kehittämisestä ja asiakaspalvelusta vastaavia henkilöitä.

Suopeaa suhtautumista
sosiaaliseen mediaan

Selvitys antaa viitteitä siitä, että sosiaaliseen mediaan suhtaudutaan työelämässä myönteisemmin kuin julkisuudessa on annettu ymmärtää. Facebook, Twitter, blogit ja wikit ovat vahvasti esillä viestinnän kehitysajatuksissa. Asiakkaat halutaan kohdata uusilla foorumeilla.

Toisaalta käsitykset sosiaalisen median merkityksestä ja eri mahdollisuuksista vaihtelivat erittäin paljon organisaatiokohtaisesti. Erot näkyivät myös tietämyksen tasossa. Hyvin monet joka tapauksessa kaipasivat ohjeita ja pelisääntöjä siihen, miten verkon yhteisöllisissä palveluissa voi tai pitää toimia.

Suurin este hyödyntää sosiaalista mediaa nykyistä enemmän organisaatioiden viestinnässä oli haastateltujen enemmistön mielestä kuitenkin resurssipula.

- On ongelmallista perustella lisäresursseja uusiin viestintämuotoihin, joiden hyödyt eivät ole vielä hahmottuneet. Jotkut tuntuvat myös hieman pelkäävän sosiaalista mediaa, Anja Alasilta arvioi.

Tekstien laatu kärsii
kiireestä ja asenteista

Selvitykseen osallistuneet näkivät, että eri viestinnän muodoista erityisesti internet-sivustojen, intranetin ja sähköpostin tekstien laatu vaatisi kohennusta. Myös oman talon ohjeet ja markkinointitekstit saivat haastatteluissa tiukkaa kritiikkiä.

Eniten tekstien laatua rapauttavat kiire ja resurssipula. Lisäksi ongelmia aiheuttavat kirjoittajien asenteet ja heikko perusosaaminen.

Henkilöstökoulutus nousi tärkeimmäksi keinoksi parantaa tekstien laatua. Koulutusmuodoista uskottavuuudeltaan omassa sarjassaan oli räätälöity valmennus pienissä ryhmissä.

• Tilasto-ja tutkimustiedon avaamia näkökulmia

23.4.2010