Olemme tiivistäneet Teksti työssä 2010 -kyselyn tuloksia tälle sivulle. Kyselyvaiheen tärkeimpänä tavoitteen oli antaa oikeaa suuntaa haastattelussa esitettäville kysymyksille.
Nykytilanne tyydyttää
vastaajia pääpiirtein
Vastaajat pitivät yleisellä tasolla talonsa tekstejä enimmäkseen tyydyttävinä. Suurin osa katsoi niiden olevan suomalaisen työelämän keskitasoa. Sama koskee kirjoittajien osaamista.
Laadultaan parhaita ovat vastaajien mielestä uutistekstit. Hyvän tekstin vaatimuksista täyttyy parhaiten oikeakielisyys.
Eniten huomiota kiinnitetään vastausten valossa asiasisältöön – lähes yhtä paljon kuitenkin selkeään ja ymmärrettävään ilmaisuun.
Tekstien laatu kärsii
kiireestä ja asenteista
Kun kysyimme, mikä seitsemästä vaihtoehdosta heikentää eniten tekstien laatua, eniten kannatusta sai odotetusti aikapula.
Kaksi muuta kolmeen kärkeen sijoittunutta syytä olivatkin sitten jonkin verran yllättävämpiä. Ne olivat asenteet ja perusosaamisen heikkous.
Henkilöstön osaaminen on kyselyn valossa vahvinta perinteisten dokumenttien kirjoittamisessa.
Kehittämiseen liian
vähän resursseja
Suurena uutisena tuskin voi pitää sitä, että tällaisen kyselyn vastaajiksi lähteneiden mielestä kirjoitetun viestinnän kehittämiseen on liian vähän resursseja. Yksimielisyys oli kuitenkin yllättävänkin täydellinen.
Valtaosa vastaajista kertoi, että resursseja tekstin laadun parantamiseen on lähiaikoina yhtä paljon tai enemmän kuin ennen. Se on tietysti vaikeassa taloudellisessa tilanteessa hyvä uutinen.
Eniten resursseja on kyselyn valossa tarkoitus käyttää internet- ja/tai ekstranet- tekstien parantamiseen. Sosiaaliseen mediaan kirjoittaminen on selvästi nousussa kehitettävien asioiden listalle.
Lukija halutaan ottaa
paremmin huomioon
Luettelimme muutamia keskeisiä tekstien ominaisuuksia ja kysyimme, mihin paljon resursseja niihin on tarkoitus käyttää. Eniten lisäpanosta on luvassa lukijan huomioon ottamiseen sekä selkeyteen ja ymmärrettävyyteen.
Laajaa luottamusta
koulutuksen voimaan
Tärkeimpänä keinona parantaa tekstien laatua pidettiin henkilöstökoulutusta.
Paljon kannatusta saivat myös organisaation omien viestintäammattilaisten työpanos ja kirjoittajien keskinäinen kommentointi ja palaute.
Vaikka koulutuksessa luotetaan ulkopuolisten asiantuntijoiden mahdollisuuksiin, muuten ostopalvelujen merkitys ei korostunut. Yli puolet vastaajista arvioi talon omin voimin tuotetun tekstin olevan joko yhtä hyvää tai parempaa kuin mainos- ja viestintätoimistoilta ja vastaavilta hankitun.
Ei tutkimus
vaan selvitys
Kysymyksessä ei ole tutkimus vaan selvitys. Esimerkiksi kyselyosuuden tuloksia ei pidä arvioida tilastollisin kriteerein.
Kun kyselyn tuloksia peilaa arkikokemukseen, ne vaikuttavat kuvaavilta ja osuvilta. Vastauksilla on suuri arvo myös uusien kysymysten virittäjinä.
Syventävämpää ja yksityiskohtaisempaa tietoa saamme selvityksen seuraavassa vaiheessa, kun haastattelemme noin 20 organisaation edustajia.
12.3.2010
Tulosta sivu
