Hyvä otsikko – älynväläys vai ahkeruuden ylistys?

Hyvä otsikko erottuuKaikki tietävät, että hyvä otsikko on lyhyt, ytimekäs, kertova ja kiinnostava. Paljon harvemmat ovat hioneet itselleen rutiinin, jolla tuollaisia otsikoita syntyy joka tarpeeseen.

Otsikko on tekstin tärkein rakennusosa. Se vaikuttaa kaikkeen:

  • kiinnostavuuteen
  • silmäiltävyyteen
  • luettavuuteen,
  • hakukonelöydettävyyteen
  • käytettävyyteen
  • vaikuttavuuteen.

Jos työyhteisö voi tarjota kirjoittajilleen lisäoppia vain yhteen osa-alueeseen, kannattaa keskittyä otsikointiin. Kun oppii otsikoimaan hyvin, muukin teksti alkaa parantua.

Oletko keksijä vai kirjoittaja?

Pitkät vaatimuslistat eivät auta, kun pitää kirjoittaa ja myös otsikoita tekstejä liukuhihnalta, usein aamusta iltaan. Otsikon ne meilitkin nimittäin tarvitsevat.

Vaatimuksia enemmän auttaa prosessi – rutiini, jota noudattaen hyvä otsikko syntyy silloinkin, kun ei ole luovuudesta tietoakan. Varmaan on moniakin takuuvarmoja tapoja tuottaa hienoja otsikoita. Aika tarkasti nuo tavat on kuitenkin pidetty ammattisalisuutena.

Kun työtavoista ei puhuta, otsikointia ympäröi harhainen hämärä. Moni kelpo kirjoittaja uskoo tosissaan, että vain erityislahjakkaat keksivät hyviä otsikoita. Siis keksivät? Tehdä ne pitää!

Tässä on yksi tapa tehdä otsikko:

  1. Ratkaise ensin otsikon asiasisältö: mitä tahdot sanoa. Kirjoita se muistiin ilman pienintäkään iskevän tai minkään muunkaan laisen ilmaisun painetta.
  2. Muotoile sitten tuosta aihiosta muutama versio. Vaihda sanoja.
  3. Ellei viimeistään viides versio ole lupaava, vaihda koko näkökulma ja aloita uudelleen ensimmäisestä kohdasta.
  4. Kun alat olla tyytyväinen, peilaa otsikkoluonnosta tekstiin. Avaako ja rajaako se sopivasti sitä, mitä lukijalle on luvassa?

Joiltakin onnellisilta hyvä otsikko syntyy pelkän ajatusprosessin voimalla. Heidän tarvitsee vain kirjoitta valmis otsikko paikalleen. Useimpien pitää käsitellä sanoja konkreettisesti ennen kuin ne suostuvat asettumaan otsikon muotoon.

Parhaat otsikot taitavat aika harvoin olla älynväläyksiä. Sinnikkäästä työstä ne enemmänkin kertovat.

Sanaseppo takoo ja taivuttaa

– En ole mikään sanaseppo, tuskaili eräs kirjoittaja viime viikolla, kun patistin häntä parantamaan muuten erinomaisen tekstinsä otsikkoa.

Jos aikoo taitavaksi otsikoijaksi, pitää pysähtyä sanojen ääreen: mitä ne tarkoittavat, mistä juontuvat.

Aloitetaan harjoituksen vuoksi tuosta sanasepasta. Se viittaa taitavaan sanankäyttäjään mutta ei yksinomaan nokkelaan tai hersyvään; ahkeruuteenkin taito voi perustua.

Seppo tarkoittaa seppää; sanasepästäkin kuulee joskus puhuttavan. Kalevalassa Seppo Ilmarinen oli seppä, joka takoi paitsi sammon, myös esimerkiksi revontulet ja aamu- ja iltaruskon värit.

Takoa ja taivuttaa, sepittää ja soinnuttaa on osattava myös hyvän otsikoijan – osattava ja ennen kaikkea jaksettava.

Sanasepot on muuten myös yhdistys: Sanaristikkoseura Sanasepot ry. Jokainen ristikoita ratkonut tietää, että sanoja joutuu välillä vaihtamaan ja synonyymeja etsimään kerran jos toisen ennen kuin kaikki loksahtaa kohdalleen. Sama pätee otsikoihin.

Aikanaan Sanaseppo-kilpailulla etsittiin suomenkielisiä vastineita vierasperäisille uudissanoille. Uudissanojen otsikoihin ei kovin usein kannata sijoittaa. Parempia ovat yleensä vanhat ja tutut sanat.

Hyvä otsikko sointuu ja svengaa

Sanat ovat joustavaa materiaalia.  Joskus kannattaa kokeilla, miten monia erlaisia otsikoita saa aikaan vain viidestä tavallisesta sanasta – järjestystä vaihtamalla, taivutusmuotoa muuttamalla ja jättämällä niistä viidestäkin pari pois.

Tavallisen hyviä otsikoita näkee oikeastaan aika paljon. Huippuhyvät otsikot erottuvat ylemmästä keskiluokasta neljällä ominaisuudella; joskus yksikin niistä riittää:

  1. Sanat sointuvat.
  2. Rakenteessa on rytmiä.
  3. Kerrotuksi tulee tarina – alusta loppuun tai lopusta alkuun
  4. Näkökulma on ajassa.

Lisää voi lukea Kirjoituskoulun Facebook-sivulta. Oppihetkien aiheena on koko helmikuun ajan otsikointi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *