Kirjoitustyö vie aikaa tuhansia tunteja

Kirjoitustyö vie aikaaOletko koskaan arvioinut, montako tuntia olet kirjoittanut koko työurasi aikana? Arvio auttaa ymmärtämään, miksi kirjoitustapaa on hidas ja hankala muuttaa.

Sinulta menee tavallisena työpäivänä kirjoittamiseen todennäköisesti vähintään pari tuntia. Jo yhdessä kuukaudessa kirjoittamiseen menee tuolla päivävauhdilla vähintään viikkoa ja vuodessa noin kolmea kuukautta vastaava määrä aikaa.

Jos jatkat samaan tahtiin vuodesta toiseen, kirjoitustöiden parissa vierähtää vuosikymmenessä helposti 5 000 tuntia. Pitkän työuran tehneillä ja päätoimisesti kirjoittavilla luvut ovat vielä vaikuttavampi.

Huomaatko, mitä kaikkea kirjoitat?

Jotkut ovat laskutoimituksia kuunnellessaan kysyneet, mitä tarkoitan kirjoitustyöllä.

Tarkoitan minkä tahansa työhön liittyvän tekstin tuottamista tai muokkaamista. Teksti saattaa päätyä esimerkiksi meiliin, someen, intraan, ulkoisen verkkopalveluun tai pilvipalvelun tai oman koneen kansioihin.

Moni laskee kirjoitustöiksi vain ’tärkeät’ tai ’vaativat’ tekstit. Työelämässä eivät kuitenkaan ole aina tärkeimpiä ne tekstit, joihin kirjoittaja itse suhtautuu suurimmalla kunnioituksella. Muiden kannalta tekstimme saattaa tänäänkin olla parin rivin meili.

Tuhansien tuntien aikana syntyneet rutiinit vaikuttavat kaikkiin kirjoitustehtäviinne – pidämme niitä sitten tärkeinä tai toisarvoisina, vaativina tai helppoina.

Vain osa tekstien tuottamiseen liittyvästä työstä on ’varinaista’ kirjoittamista: asioiden ilmaisemista symboleilla, siis muodossa, jossa toinen voi lukea nuo asiat.

Enimmäkseen kirjoitustyö on ajattelua, suurelta osin myös toisten tekstien lukemista. Jos haluaa kehittyä paremmaksi kirjoittajaksi, on opittava ajattelemaan ja lukemaan paremmin.

Kannattaako kahden päivänkoulutus?

Vedin kevättalvella projektin, joka sisälsi jokaiselle noin kymmenen hengen pienryhmälle kahden päivän kirjoitusvalmennuksen.

Osallistujat eivät olleet viestinnän ammattilaisia vaan ihan muun alan asiantuntijoita. Monet heistä kertoivat käyttävänsä kirjoitustöihin keskimäärin pari tuntia päivässä, eivät sen enempää. Valmiuksiltaankin he olivat hyvin tavallisia työelämän kirjoittajia, eivät sen parempia eivätkä huonompia.

Miksi siis työnantaja päätti satsata niin paljon resursseja? Kahden päivä kirjoitusvalmennus on nykyisin harvinaisuus.

  • Tavoitteena oli tehostaa toimintaa ja parantaa asiakaskokemusta.

Oliko satsaus sittenkään suuri? Kaksi työpäivää ei ole kuin pieni murto-osa kirjoitustöihin vuodessa kuluvasta ajasta. Varsin vaatimattomillakin tuloksilla valmennus maksaisi itsensä vuodessa parissa takaisin.

Mistä kirjoitustaito on kotoisin?

Kirjoittamaan oppii kirjoittamalla, sanotaan. Niin oppii. Mutta kun oikein paljon ja pitkään kirjoittaa, taitoon tulee kulumia, jotka vaativat huoltoa.

Tuhansien työtuntien aikana kirjoittaja ehtii kerätä henkiseen reppuunsa monenlaisia eväitä. Osa niistä on tarttunut mukaan jo ennen työuraa. Moni esimerkiksi muistaa paremmin, mitä äidinkielen opettaja koulussa kielsi tai käski, kuin sen, mitä nykyisen työpaikan viestintäyksikkö suosittelee tai toivoo.

Kirjoittaja on myös lukija. Hän poimii joka päivä vaikutteita toisten teksteistä – eivätkä ne kaikki ole ilmaisulle eduksi.

Jos tahtoo kirjoitustaidon kehittyvän nopeasti, pitää tukea poisoppimista. On tärkeää tietää, mitä entuudestaan osaa ja mihin oma kirjoitustapa ja -tyyli perustuvat. Tienviittoja kirjoittajan omaan historiaan tarjoavat

  • virkistystunti Mistä kirjoitustapasi on kotoisin
  • Kirjoittajan historiatesti, joka sopii esimerkiksi kirjoitusvalmennuksen ennakkotehtäväksi.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *